tiistai 26. joulukuuta 2017

Mehiläissyöjän lento


Lentokuvasta tunnistin linnun mehiläissyöjäksi. Pään muodosta ja väristä päättelin, että se on juuri indonesianmehiläissyöjä (Merops viridis). Näin sen näin. Tätä piirustusta työstin kauan. Valon suunta olikin vaikea tapaus. 


Alla hetki, jonka kamerani nappasi.



tiistai 19. joulukuuta 2017

Mehiläissyöjä marraskuussa



Tarkkailin  takapihan muurin yli puita tyhjän tontin reunalla. Alueelle ei pääse kuin kiikarilla. Usein näen kukaalin tai mainan, bulbuleja kisailemassa,  turturikyyhkysiä lepäämässä  oksilla. Tutuksi tulleita lintuja. Hiukan oudolta näytti lintu tällä kertaa.Tähtäilin sitä kameralla kunnes se lehahti lentoon ja katosi.

Etäisyys oli liian pitkä objektiivilleni laadukasta kuvaa varten. Mutta tunnistamiseen kelpaa huonompikin kuva. Kuvankäsittelyssä sain esiin yllättäviä värejä. Tätä lintua en ole nähnyt enkä edes tiennyt siitä! Paras tuntomerkki oli pyrstöstä jatkuva ”häntä”. Myös nokan muoto oli ilmeinen. 

Lintukirjan selailu ja googletus vahvistivat: Lintu on indonesianmehiläissyöjä, Merops viridisIlman kameraa en tietäisi mitä olen nähnyt! 

 Piirtämällä olen tehnyt tämänkin linnun kanssa tuttavuutta. Ikäänkuin olisin nähnyt sen hiukan tarkemmin.


Tuntematon lintu 1.11.17

perjantai 15. joulukuuta 2017

Kansallislintu



Siniseen ja valkoiseen hakeutuvat kaikki visuaaliset  Suomi-tunnelmani. Joutsenia olen kuvannut ja piirtänyt viime keväästä alkaen.
Tässä siis vastaukseni Luovan lauantain 221.  haasteeseen Suomi 100.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Viiridrongo

drongo
Greater Racket-tailed Drongo
Haave kävi toteen: bongasin  viiridrongon! Pari vuotta sitten sain nähdä sen vilaukselta tutussa luontokohteessa ChiangMaissa, ja usein olin palannut sitä tähyilemään. Ja nyt, tuolla se piileksi tiheikössä! Varovaista hiipimistä, ei , parempi pysyä paikallaan ja odottaa. Sepä alkoi lehahdella ympäriinsä viirit liehuen, istahti oksalle, istahti toiselle, piiloutui ja näyttäytyi, kunnes katosi viidakon siimekseen. Kuvien purkaminen kamerasta oli pettymys, milloin puuttui viirit, milloin pää, ja aina oli tiheikköä edessä. Tai oli tarkennus pielessä. 
- Niinpä korjaan taas vahingon piirtämällä.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Kukaali sekatekniikalla


Kukaalin merkillinen ääni taisi olla ensimmäinen sysäys lintujen tarkkailuun Thaimaassa. Siitäpä harrastus jäi päälle!

Bamboo-piirustuspöytä
Tämä piirustus on ollut pitkään piirustuspöydällä ja on ehkä valmis nyt. Aloitin työn toukokuussa Artragella, vanhalla pöytäkoneella ja Bamboo-piirustuspöydällä. Käytin työtapaa, jota itse kutsun serigrafiaksi. Valmistan piirustuksen osista digitaaliset kaaviot (stencils), joiden läpi sumutan värit. Käytän eri kuvioille kerroksia (layers), ihan kuin 'oikeassa' serigrafiassa olen tottunut tekemään. (Kuva vasemmalla)Työ jäi kesken kun tabletilla piirtäminen alkoi yhä enemmän kiehtoa. Tabletilla piirtämiskokemus on erilainen, luonnollisempi. Nyt opettelen tekemään yhteistyötä eri sovellusten välillä. Onnistuin siirtämään työpohjan tasoineen kaikkineen ArtRagesta  iPadin Procreate-appiin, johon olen elokuusta alkaen tutustunut. Hienoa synkronisointia sovellusten kehittäjiltä! Kuvan siirtäminen tapahtuu psd (Photoshop)-muodossa.




iPad ja Apple-pencil
ApplePencil tuntuu hyvältä kädessä, ja sen ohut kärki houkuttelee piirtämään. Tabletilla parantelin sävyjä ja lisäsin yksityiskohtia. Tämä kuva  edustaa yhä vanhempaa tyyliäni, joka muistuttaa minulle tuttua grafiikkaa. Huomaan tablettipiirtämisen houkuttelevan uuteen suuntaan, pikkutarkkaan fotorealismiin. Ehkä se on lintujen syy... Haluan opetella tuntemaan ja tunnistamaan niitä. Minulla on uskomattoman huono näkömuisti, mutta piirtämällä lintu painuu mieleen. Piirrän vain itse näkemiäni  ja valokuvaamiani lintuja.