sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulutervehdys 2012


Hyvää joulua sinulle lukija!

Eilen sain kaappisiivouksen valmiiksi, ja julkaisin viimeisen käsintehdyn joulukortin. Skannasin kaikki 16 kuvaa originaaleista, ja julkaisin tässä blogissa melkein kuin joulukalenterina. Itselleni se oli hauska retki menneisiin vuosiin. Samalla olen piirrellyt uutta kuvaa joulukortiksi  Some-tuttavilleni. Ja tämäkin on itse asiassa käsinpiirretty! Paperi vain puuttuu, ja tärpätin tuoksu.  Kuvasta huomaat miten suurena kuva syntyy näytölläni. Pikseleitä pitää olla paljon, jos haluaa kuvasta tulostuskelpoisen. 

Aiheena on keramiikkakuusi, jonka rakensin vuosia sitten korvaamaan oikeaa kuusta. Kuusi on koottava, ja samoin rakensin sen  kolmesta valokuvasta "leikaten ja liimaten" Photoshopissa. Loput on Bamboo-kynällä piirretty. Päiviä ja tunteja siihen vierähti. Vai sanoisinko näin: en olisi millään malttanut lopettaa. Viime yönä kumminkin päätin, että nyt se on valmis.


perjantai 14. joulukuuta 2012

Mandala merelle



Piirtelyaika on kulunut joulukortteihin. Tiesin kyllä aiheen minkä haluaisin toteuttaa: Lapsuuden viimeisen suloisen kesän muistot meren saaresta ja kalaretkistä isän kanssa. 

Miten kultaisena hohti hiekka syvällä veneen alla, missä läpikuultavassa vedessä rakkolevät huojuivat ja kalat pujahtelivat niiden lomassa! Voiko enää aikuinen niin lumoutua maailman ihmeiden ääressä?   Rakkauteni mereen syttyi  silloin ja on säilynyt. Tänään rakkaus on murheen värittämä, sillä paratiisi on kadotettu. Rakkolevät ovat vähentyneet ja vesi samentunut, vihreä levä tekee rannat uimakelvottomiksi. Paluuta entiseen ei ole. Kunpa voisimme pysähdyttää tuhon.

***
Piirsin kuvan ArtRagella. Käytin "silkkipainotekniikkaa", eli piirsin kuviot ja valmistin niistä sabloonat. Näin voi "vedostaa" kuvioita ja toistaa niitä. Pohjaympyrän tein SumoPaintilla.

Seuraavana päivänä:

Nyt katson tulosta hiukan pettyneenä Macbookillani. Piirsin kuvan 24 tuuman näytöllä, ja huomaan että  pienentäminen latistaa kuvan.(Tietenkin klikkaamalla kahdesti voi nähdä yksityiskohdat.) Aihe ei vielä päästänyt irti ja rakensin  version eri mittakaavassa. Yritin myös tavoittaa sokaisevamman valon:


Kolmantena päivänä:

Viivyin yhä muistoissani. Ei, ei aurinko minua sokaissut. Lumouduin läpikuultavasta kellanvihreästä vedestä, hiekasta ja rakkolevistä. En nyt tiedä, mikä kuva olisi mielestäni paras. Piirtäminen oli parasta...